Verkostoyhteistyö

Muistihoitajaverkosto

Muistihoitajien verkostoituminen sai Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kunnissa alkunsa alueella v. 2005-2006 toteutetussa Muistihoitajien alueellisen asiantuntijaverkoston luominen -hankkeessa, jossa kaikkiin alueen kuntiin koulutettiin muistihoitajat. Hankkeen aikana verkostoituminen ei vielä ehtinyt juurtua ja vuonna 2008 toimintansa aloittanut Pääsky-hanke yhteistyössä paikallisen Muistiyhdistyksen kanssa teki työtä toiminnan ylläpitämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Nykyään verkoston koolle kutsumisesta vastaa Päijät-Hämeen keskussairaalan neurologian poliklinikalla työskentelevä muistisairaanhoitaja, tapaamisten käytännön järjestelyt hän hoitaa yhteistyössä paikallisen Muistiyhdistyksen ja Lahden kaupunginsairaalan Geriatrisen keskuksen kanssa.

Koulutetut muistihoitajat muodostavat ydinryhmän muistisairaiden hoidossa, joten heidän ammattitaitonsa ja työmotivaationsa ylläpito on tärkeää. Verkostotapaamisissa muistihoitajille tarjoutuu mahdollisuus vertaistukeen ja ns. benchmarkingiin eli vertailuanalyysin käyttöön, jolloin mm. hyviä hoitokäytäntöjä on voitu nopeasti ja tehokkaasti hyödyntää koko maakunnan alueella. Muistihoitajat ovat myös ajan mittaan kokeilleet uusia toimintatapoja ja näin tuottaneet arvokasta kokemusperäistä tietoa toimintojen kehittämiseksi koko alueella. Muistihoitajien verkostotapaamisia on alusta lähtien järjestetty kahdesti vuodessa, tapaamisista toinen on ollut enemmän koulutukseen ja toinen keskusteluun painottuva. Geriatrisen keskuksen osuutena on ollut tapaamisten sisällön koostaminen yhdessä muistisairaanhoitajan kanssa alueen muistihoitajien toiveiden pohjalta sekä luennointi, ajankohtaisista asioista tiedottaminen ja uusien toimintamallien esittäminen ja kehittäminen verkoston jäsenten avulla. Muistihoitajat ovat osallistuneet tapaamisiin lisääntyvässä määrin ja viime vuosina verkostotapaamisessa ovat yleensä olleet paikalla kaikki alueen muistihoitajat, jotka eivät ole tapaamisen aikaan olleet loman tai muun syyn vuoksi poissa töistä.

Jotta saataisiin selville miten todellisuudessa muistihoitajat kokevat hyötyneensä verkostoitumisesta ja miten he sitä haluaisivat edelleen kehitettävän, Pääsky-hanke teetti v. 2011 oppilaitosyhteistyönä muistihoitajille suunnatun kyselyn asiasta. Avoimina kysymyksinä esitetyn kyselyn vastauksista selvisi, että ajatusten vaihto muiden muistihoitajien kanssa koetaan työnohjauksellisena. Samassa työpisteessä toimiessa yhteydenpito tapahtuu kasvotusten ja muuten puhelimitse tai sähköpostitse sekä koulutusten ja verkostotapaamisten yhteydessä. Yhteyttä muihin muistihoitajiin otetaan pyydettäessä tai annettaessa konsultaatioapua, potilaan tietojen siirtovaiheessa hoitopaikan vaihtuessa sekä oman alueen muistihoitajien kesken sovittaessa yhteisistä työtavoista ja käytännöistä. Osalla hoitajista ei omaehtoista yhteydenpitoa ole juurikaan ollut, vaan kontaktia muihin on otettu vain yhteisissä verkostotapaamisissa. Verkostotapaamisia pidettiin tärkeinä tilaisuuksina yhteisille keskusteluille työn haasteista ja toiminnan kehittämisestä, ja ne koetaan erittäin tärkeänä kanavana yleensä ottaen yhteydenpidossa muihin muistihoitajiin.

Kyselyn vastauksista selviää myös, että verkostoitumisen ja verkostotapaamisten ammatillinen merkitys on ajan mittaan lisääntymässä. Verkostoituminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen kautta saa ammatillista vertaistukea, kun kokemusten jakaminen ja ammatillinen yhteydenpito on verkostoituneena helpompaa. Myös ongelmanratkaisu on helpottunut ja potilasturvallisuus lisääntynyt yhteistyön lisääntymisen myötä. Tiedon saannin koettiin parantuneen verkostotapaamisissa saadun uusimman tiedon ja ammatillisen koulutuksen myötä. Kysyttäessä verkostoitumisen merkityksestä työtapojen ja toiminnan kehittämisessä muistihoitajat vastasivat hoitokäytäntöjen yhdenmukaistuneen ja tasapuolistuneen ja myös uusia hoitokäytäntöjä on omaksuttu. Keskustelun työskentelytavoista toivotaan edelleen lisääntyvän. Työn kehittämisessä verkostoitumisen merkitystä pidetään erittäin suurena ja tarpeellisena, kun useamman samanlaista työtä tekevän keskustellessa keskenään saadaan useampia näkemyksiä ja uusia ideoita kokeiltavaksi omaan työhön. Verkostoa pidetään hyvänä kanavana asioiden esille tuomiseen, ja myös toimintatapojen muutostarpeen perustelu on helpompaa, kun omassa työyhteisössä voi kertoa kuinka muualla toimitaan ja miten se on koettu.

Verkoston toiminnan kehittämisehdotuksina esiin tuotiin lähinnä yhteistyön tiivistäminen sekä ammatillisen koulutuksen lisääminen edelleen. Myös omaehtoinen aktivoituminen yhteistyön tiivistämiseen nähtiin kehittämisen kannalta tärkeäksi. Pääsääntöisesti tuotiin esiin tyytyväisyys nykyiseen tilanteeseen ja tässäkin korostettiin säännöllisten tapaamisten tärkeyttä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s