Syntyhistoria

Lahden kaupunginsairaalan muistipoliklinikan kasvu ja muutos maakunnalliseksi Geriatriseksi keskukseksi on omanlaisensa kehityskertomus ja sellaisena ilo kertoa.

Lahden muistipoliklinikkatoiminta

Muistipoliklinikkatoiminta käynnistyi Lahdessa vuosituhannen vaihteessa Lahden kaupunginsairaalan (LKS) sisätautien ja geriatrian erikoislääkäripoliklinikan yhteydessä. Muistipoliklinikalla tehtiin kaikki muistitutkimukset, jolloin myös hoitajan tekemiin muistitestauksiin tarvittiin lääkärinlähete. Jotta kynnys muistitutkimuksiin pääsyyn madaltuisi ja LKS:n muistipoliklinikalle ohjautuisivat vain ne henkilöt, jotka tarvitsevat erikoislääkärin arvion, päädyttiin siihen, että muistioireisen potilaan perusselvitykset tehdään mahdollisimman pitkälle terveysasemilla ja vasta selvityksessä todetun tarpeen perusteella tutkimuksia jatketaan erikoislääkäripoliklinikan geriatrien ja muistihoitajien vastaanotoilla. Vuonna 2004 hoitajavastaanotoilla alettiin tehdä muistitestauksia, ja samalla aloitettiin erityisten muistihoitajien kouluttaminen. Vuonna 2006 Lahteen laadittiin Muistihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Lahden terveyskeskuksessa -prosessikuvaus, joka hyväksyttiin sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä muistipotilaiden tutkimuksen ja hoidon toimintamalliksi. Kaikki perusmuistiselvitykset tehtiin terveysasemien tai kotihoidon muistihoitajien ja terveyskeskuslääkäreiden toimesta, ja myös diagnoosin jälkeinen hoitovastuu siirtyi heille.

Muistipotilaiden vastaanottojen keskittämisen edut

Uutta käytäntöä toteutettaessa huomattiin, että muistipotilaiden vastaanottojen ja alan erityisosaamisen keskittäminen yhteen toimipisteeseen olisi monessa mielessä kannattavaa. Uskottiin, että muistipoliklinikkatoiminnan keskittäminen yhdenmukaistaisi toimintaa, se mahdollistaisi hoitajien keskinäisen konsultoinnin ja vertaistuen ja parantaisi toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia. Keskitetyllä muistipoliklinikalla voi myös helposti konsultoida siellä työskentelevää geriatria. Muistipotilaiden hoito poikkeaa muusta avoterveydenhuollon hoitajien vastaanottotoiminnasta merkittävästi. Valtaosa asiakkaista on iäkkäitä ja usein monisairaita ja moniongelmaisia. Vastaanottoaikojen on oltava pitkiä (60 – 90 min) ja asioiden kirjaamiseen menee tavallista enemmän aikaa. Soittoajoilla käydään pitkiä keskusteluja asiakkaiden lisäksi heidän omaistensa kanssa. Useat asiakkaat ovat omaisen hoidon varassa, jolloin myös omainen tarvitsee tukea kotihoidon jatkumisen turvaamiseksi mahdollisimman pitkään.

Pääsky-hanke keskittämisen toimeenpanijanapääsky

Tätä kehittämistyötä päästiin viemään eteenpäin Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikkö – eli Pääsky-hankkeen aloittaessa toimintansa vuoden 2008 alussa ja työtä jatkettiin myös Pääsky-työnimellä toimivassa Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hankkeessa syksystä 2009 syksyyn 2011 asti. Hankkeen aloitteesta muistihoitajien vastaanotot keskitettiin lokakuun 2008 alussa samaan paikkaan LKS:n geriatrien ja muistihoitajien kanssa. Tilat saatiin jo hanketta suunniteltaessa tehdyn suullisen sopimuksen mukaisesti Lahden kaupunginsairaalasta. Terveyskeskuslääkärit jatkoivat työskentelyä muistiasiakkaiden parissa omilla terveysasemilla ja kotihoidon muistihoitaja kotihoidon tiloissa. Mitään organisatorisia muutoksia ei tällöin tehty, vaan perusterveydenhuollon muistihoitajat kävivät pitämässä vastaanottoa terveysasemilta käsin riippumatta siitä, työskentelivätkö he kaupungin omana toimintana vai ulkoistettuna toimivilla terveysasemilla.

Pian havaittiin, että pelkkä muistipoliklinikan perustaminen ei ole riittävä toimenpide, vaan tarvittiin lisää näkemystä ja toimeenpanijoita sekä resursseja ja työotteen uudistamisen välineitä hoidon laadun kehittämiseksi. Hankkeen työntekijät kävivät selvittämässä poliklinikan toimintaa ja sen vaikeaa resurssitilannetta avoterveydenhuollosta vastaavien henkilöiden ja lääkäreiden kokouksessa heti vuoden 2009 alussa. Edelleen hankkeen toimesta tehtiin keväällä 2009 selvitys Lahden kaupungin muistipoliklinikkatoiminnan sen hetkisestä tilasta ja kehittämistarpeista sisältäen ehdotuksen toiminnan järjestämisestä jatkossa. Toiveena oli myös kaikkien muistihoitajien vastaanottotoimintojen ottaminen kaupungin omaksi toiminnaksi. Selvitys toimitettiin Lahden kaupungin terveyspalvelujen johtaville henkilöille ja näitä asioita tuotiin esiin eri yhteyksissä aina tilaisuuden tullen. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella muistisairaiden palveluja niin, että asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet saada laadukkaita ja toimintakykyä ylläpitäviä muistisairauksien hoidon ja kuntoutuksen palveluja, joten tämä panostaminen liittyi hankkeen perustehtävään.

Tavoitteena maakunnallinen geriatrinen keskus

Keväällä 2010 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevaan tarkistukseen kirjattiin yhtenä vanhuspalveluiden rakenteiden uudistamisen toimenpiteenä maakunnallisen geriatrisen keskuksen perustamista koskevan suunnitelman laatiminen. Syksyllä 2010 nimettiin työryhmä, jonka työnä valmistui 6.5.2011 esitys geriatrisen toiminnan järjestämisestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kunnissa vuoden 2012 alusta. Työryhmän työskentelyn aikana tarkentui, että koko maakunnan yhteinen geriatrinen keskus nähtiin ennen kaikkea asiantuntijakeskittymänä ja yhteistyömallina eikä varsinaisena käytännön työtä tekevänä yksikkönä, ja että käytäntöjen muutostarpeen koettiin kohdentuvan ensisijaisesti paikallisiin geriatrisiin toimintamalleihin.

Geriatrisen keskuksen toteutus Lahden kaupungin omana yksikkönä

Pääsky-hankkeen päättyessä syksyllä 2011 esitettiin Lahden osalta muistipoliklinikan toiminnan laajentamista polikliiniseksi geriatriseksi toiminnaksi eli Geriatriseksi keskukseksi ja tässä yhteydessä budjettiin esitettiin lisävirkoina ja -toimina geriatria, toiminnan koordinaattoria ja muistihoitajaa. Lautakunta hyväksyi esityksen elokuussa ja toimitti sen edelleen Lahden kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa budjettisuunnitelmien yhteydessä marraskuussa ja päätti esittää sen toteutettavaksi esityksen mukaisesti. Lopullinen päätös asiasta tehtiin valtuuston hyväksyessä esityksen marraskuun lopulla. Samaan aikaan sovittiin kaupungin omana toimintana toimivien terveysasemien muistihoitajan vastaanottojen siirto kokoaikaiselle muistihoitajalle ja kotihoidon muistihoitajan toimen siirto, molemmat Geriatrisen keskuksen omiksi toimiksi. Lisäksi yksikköön saatiin sisäisenä siirtona oma osastonsihteeri, joka on koulutukseltaan perushoitaja. Ulkoistettujen asemien muistihoitajat jatkoivat edelleen vastaanottoja omien terveysasemiensa työntekijöinä. Hankkeen esittämän toiminnan koordinaattorin toimi muutettiin ennen rekrytointia käytännön syistä osastonhoitajan viraksi (myöhemmin palveluesimiehen toimi). Muutokset astuivat voimaan ja Geriatrinen keskus aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta.

Toimintojen selkiyttäminen ja laajentaminen

Uudet toimet ja virat saatiin täytetyksi vuoden 2012 aikana ja tilajärjestelyjen jälkeen kaikki toimijat saivat vastaanottohuoneet yhteisistä tiloista. Edelleen ongelmana oli vastaanottoaikojen epätasainen jakaantuminen hoitajien ollessa eri työnantajien palveluksessa. Ulkoistettujen terveysasemien seuraavan kilpailutuksen yhteydessä asiaan saatiin muutos, ja myös näiden muistihoitajavastaanottojen siirto Geriatrisen keskuksen omaksi toiminnaksi toteutui vuoden 2014 alusta. Samaan aikaan saatiin vielä yhden muistihoitajan työpanos lisäresurssina. Näin ollen pitkän kehittämistyön tuloksena Geriatrisen keskuksen toimintaa päästiin toteuttamaan oman henkilökunnan kesken. Vuoden 2016 alusta lähtien yksikössä on ollut omaa henkilökuntaa 3 geriatria, 5 muisti- ja geriatrista hoitajaa, osastonsihteerinä toimiva lähihoitaja ja palveluesimies. Lisäksi yksikössä tällöin työnsä aloittanut erikoistuva lääkäri on tehnyt valmistuttuaan vastaanottotyötä 2 päivää viikossa ja yksi geriatri käy pitämässä vastaanottoa 1-2 päivää viikossa. Polikliinisen vastaanottotoiminnan ja kotikäyntien lisäksi yksikössä tehdään konsultaatio-, koulutus- ja kehittämistyötä sekä järjestetään ryhmämuotoisia ensitietopäiviä muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen. Yksikön yhteydessä on toiminut kesästä 2014 lähtien myös kaatumis- ja osteoporoosi- eli Kaaos-klinikka.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän syntymisen myötä Geriatrisen keskuksen toiminta laajentui alkuperäisen tavoitteen mukaisesti vihdoin koko yhtymän alueelle. Maaliskuun 2017 alusta Geriatrinen keskus on vastannut myös yhtymään kuuluvien ympäristökuntien muistipoliklinikkatoiminnasta. Toiminta niissä on jatkunut käytännössä samanlaisena kuin ennen yhtymän syntymistä eli palvelut tarjotaan kunnissa lähipalveluina Nastolan, Hollolan, Hämeenkosken, Orimattilan, Hartolan, Padasjoen ja Asikkalan toimipisteissä.

Jatkuvuutta hankemuotoiseen kehittämistyöhön

Geriatrisen keskuksen syntyhistoria on hyvä esimerkki kehittämishankkeesta, jossa tehty työ jatkuu hankkeen päätyttyä vakiintuneena toimintana. Tom Erik Arnkil selvittää teoksessa Kehittämistyön risteyksiä (2006) kehittämishankkeiden ja projektien yhteydessä kehitettyjen käytäntöjen vaaraa kuivua kokoon. Hän kertoo ”OKAVANGO-KEHITTÄMINEN – Välittääkö kukaan jatkuvuudesta?” –kirjoituksessaan, kuinka Okavango-joki saa alkunsa Angolan ylängöiltä, virtaa Botswanan puolelle, etenee Kalaharin autiomaahan, hidastuu, haarautuu, muodostaa saarekkeita ja tyrehtyy vihdoin rämeikköön. Se ei koskaan päädy mereen, joen vedet eivät pääse edes lähelle rannikkoa. Osa vesistä valuu hiekkaan, osa haihtuu taivaalle. Suomalaisessa projekti- ja hankekeskeisessä kehittämistoiminnassa on Arnkilin mukaan nähtävissä sisällöistä riippumatta Okavango-piirteitä. Työkäytäntöjen ja palvelurakenteiden uudistaminen on pidempisyklistä kuin muutaman vuoden projektit. Arnkil toteaa, että projektit voivat olla kaksivuotisia, kehittymisen syklit kaksikymmenvuotisia. Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hankkeessa oli haasteena välttää ”Okavango-kehittäminen” ja saada aikaan jatkuvuutta kehittämistyöhön. Geriatrisen keskuksen uusien toimenkuvien suunnittelussa huomioitiin tämä seikka ja kehittämistyölle on kirjattu työnkuviin aikaa ja panostusta tähän.

Katseet tulevaisuuteen

Pääsky-hankkeen arviointisuunnitelman missio oli: ”Tarkastellaan olemassa olevia palvelurakenteita ja pyritään vaikuttamaan niihin käytäntöihin, jotka estävät muisti-sairaiden henkilöiden hyvän hoidon toteutumisen sekä kehittämään niitä käytäntöjä, jotka edistävät sen toteutumista.” Tämän voidaan katsoa toteutuneeksi hankkeen osalta, ja työ jatkuu Geriatrisessa keskuksessa. Suunnitelmia tulevalle on paljonkin, osa niistä hyvin innovatiivisia. Kertomuksen jatko riippuu vielä esimerkiksi siitä, mitä valtakunnallisen SOTE-ratkaisun suhteen tapahtuu. Nyt vuoden 2017 syksyllä tehdään töitä paikallisen hyvinvointikuntayhtymän tullessaan tuomien muutosten parissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s